Mikäs sen hienompi asia kuin kirjoittaa armosta. Siis Jumalan armosta ihmistä kohtaan. Jumalahan on luonut kaiken ja elämä tämän keskellä on silkkaa armoa. Koko luomakunta saa kiittää Jumalaa olemassaolostaan. Mutta kiittääkö? En ymmärrä lintujen laulua mutta uskon että Jumala kuulee lintujenkin laulussa kiitosta. Entä ihminen? Kuinka voi kiittää jos ei tunne tai tiedä ketä kiittää ?
Sen tähden tämä sivusto on tehty: Jumalan tahdosta. Piste. Jumala tahtoo että jokainen ihminen saisi tuntea Jumalan armon ja syntyä Jumalan lapseksi. Sen jälkeen kiitos tulee kuin automaattisesti. Niinkuin eräs veli, vanhempi mies tultuaan uskoon, sai ensimmäiset sanat ja ne oli : Kiitos Jeesus!  Eikö olekin ihmeellistä.  Kun Pyhä Henki tuli sydämeen niin heti tuli oikeat sanat. Ihmeellistä.
Uskonelämä on suurta ihmettä joka päivä. Kaikkivaltias taivaan ja maan Luoja itse ohjaa pientä ihmistä täällä pimeässä maailmassa armossaan.  Ihminen rukoilee ja pyytä apua ja johdatusta. Ja aina tulee apua ylhäältä jos vain haluaa vilpittömästi  ottaa vastaan. Enää ei tarvitse yksin kulkea ja yrittää omin voimin. Siitähän tässä on kysymys;  Jumala haluaa että me pysymme herkkinä, pieninä ja Hän saa olla Suuri. Se on monesti vaikeaa kun tämän maailman arvot ovat juuri päinvastoin. Pitäisi olla tehokas, osaava ja näyttää että homma on hanskassa. Ei hätää mitään…vaikka kuinka suuri kaaos olisi sydämessä.  Mutta nimenomaan Jeesus haluaa tulla ja ottaa nämä painolastit pois. Hän kantaa jos vain uskallamme luovuttaa taakat Hänelle jolla ei voimia puutu. Se on sitä armoa.

28 Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.
29 Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
30 Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.”      Näillä Jeesuksen omilla sanoilla tahdon siunata sinua arvoisa lukija.